Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Koirankotashop 

Pahastutko, jos koulutan koiraani?

Lisätty 27.02.2019

Nyt kun olen jälleen tilanteessa , että taloudessa on pentu ja olen saanut palata koulutus -ja sosiaalistamisasioissa ruohonjuuritasolle, olen törmännyt edelleen ilmiöön  joka pitää pintansa. 

Monille tuntuu menevän tunteisiin, mikäli ilmoitat ettet halua vieraan koirakon tulevan tervehtimään. Väittelyyn asti ei ole vielä tarvinnut mennä vaikka senkin olen kokenut aikaisemman koirani pentuaikoina. 

Pennut ovat överisöpöjä, tottakai! Enemmistö ohikulkijoista haluavat tulla rapsuttelemaan ja vähintäänkin pennun hillitön pomppinimen hihnan päässä , saa hymyn karskimmallekin miehelle. 

Koirien kanssa vastaantulevat ovat yhtä hurmioituneita pennun söpöydestä, onhan se ymmärrettävää, koiraihmisiähän tässä ollaan puolin ja toisin. 

Se missä kohtaa on parannettavaa , tulee esiin silloin kun pennuomistajana olet harjoittelemassa , että kaikki mikä ympärillä liikkuu ei kiihdyttäisi nollasta sataan vaan pyritään saamaan luopumisharjoituksia alulle. Luopumista ympäristön ärsykkeistä tuo malttia ja itsehillintää. Oikean toiminnan vahvistaminen holtittomasti vipperänä pomppivan pennun kanssa on kuin pitäisi saippuapalaa hyppysissä. Välillä sitä onnistuu ja välillä se menee mönkään. Toisin sanoen koirakon lähestyessä, on pennun omistajalla melkoisen kiire yrittää ennakoida, ottaa etäisyyttä ja koittaa saada onnistuminen aikaan. Yritys on siis hyvä. 

"ihana pentu! voih! saako sitä tulla moikkaamaan? " on hyvin esitetty kysymys, itse arvostan nimenomaan , että kysytään ensin. Kuitenkin jos vastaantulija saakin sellaisen vastauksen , jota ei halunnut, ilme kyllä kertoo, että mielensäpahoitetaan.  Kerron ystävällisesti, että harjoittelemme ohittamista, jonka vuoksi olemmekin täällä etäämmällä (vinkki! älä jää seisoskelemaan paikoillesi ja anna koirasi tuijotella).  Noh tottakai se on pettymys sille, joka olisi halunnut pallutella pörröistä pentua. 

Paljon mölytään eri koiraryhmissä ja välillä uutisotsikoissa, ettei koiria kouluteta kunnolla.  Kun sitä sitten koittaa arjessa tehdä, sillä saa aikaan silmien pyörittelemistä tyrmätessään lähestymispyynnöt. 

Hämmentävää on se, että juuri koiralliset ihmiset, joiden luulisi paremmin ymmärtävän pentuajan holtittomuuden, antaisivat tilaa. 

Ei pitäisi olla keneltäkään toiselta koiraihmiseltä pois, jos haluaa kouluttaa omaansa sellaiseksi lenkkikaveriksi, ettei jokaisen koiran/ihmisen tullessa näköpiiriin, mene pennulta pöksyt sekaisin. 

Ja ei, ei pennuista tule antisosiaalisia, vaikka se ei tervehdi jokaista vierasta koiraa. Se on myös turvallisuus kysymys. Jokainen pennunomistaja valitkoon ne koirakaverit, joista pentu saa lajitoverien seuraa ja hyviä kokemuksia. 

Ethän siis pahastu, että pentujakin koulutetaan =) Keltainen nauha on myös merkkinä siitä. 

 

 

Kuvagalleria